Lisää viiniä

Tänään oli maailman tylsin päivä töissä, mulla oli aamulla yks puolikas vierailu ja iltapäivällä toinen. Muuten vaan istuskelin, kävelin ympäriinsä ja yritin näyttää siltä, että tein jotain. Iltapäivällä pyysin yheltä kollegalta, joka käänsi tekstejä esp-eng, että riittäiskö mulle jotain, niin käänsin sitten koko iltapäivän.

Kotiin tulin puolisen tuntia sitten, ja kohta lähen taas, MJ ja mä mennään yhteen kylään täs lähellä, jossa on viininmaisteluilta. Mulla on nykysin sosiaalinen elämä, MJ, R ja mä ollaan kolmen kopla.

Huomenna on D:n ja MJ:n läksiäisjuhla, myöhään en voi olla, koska la taas 10h suolakaivoksilla.

Alotan muuten ruotsintunnit R:n kaa, ja tammikuussa firman ilmaset kielikurssit alkaa, ajattelin ottaa joko ranskan tai saksan (joita kumpaakin luin koulussa joskus aikoinani, ranska oli jopa 10!) ja jos venkkua löytyy, niin alan kertaamaan. Sit mulla on 7 kieltä!

Yks työkaveri, en muista millä nimellä oon aikasemmin sitä kutsunu tässä blogissa, enkä jaksa kaivaa, mutta tästä lähtien se on 666, on paljastanu olevansa tooosi narttu. En jaksa mennä yksityiskohtiin, mutta pääosin lähinnä teki MJ:n ekoista 4-5 kuukaudesta helvettiä, se saa viikonloppusin raivokohtauksia ja kiukuttelee pomolle eikä hoida hommiaan, usein bilettää ja jättää tulematta töihin seuraavana päivänä... Nyt kun MJ:n sopimus loppu, mä oon 666:n kohteena, se yritti jo syyttää mua yhestä jutusta, joka ei ollu mun syytä, jne... Mua lähinnä naurattaa, välillä ärsyttää. Se on kade, kun mä ja MJ ollaan kavereita R:n kaa (joka on muuten mies), kun niillä oli joskus jotain juttua, ja nyt se on kateellinen kaikille naisille, joiden kaa se puhuu. Sen pitäis koko ajan olla kaikkien huomion keskipisteenä ja kaikkien pitäis kehua sitä. Nyt kun ihmiset kehuu MJ:tä ja mua, se kokee asemansa uhatuks ja kiukuttelee. Pikkuprinsessahan se on, eikä pysty mihinkään todelliseen haittaan (mulla on kokemusta hankalista työkavereista, ja oli 666 potenssiin tuhat), joten mulle sen on turha alkaa. Käyttäydyn hyvin sen kaa, en haluu myrkyttää työpaikan ilmapiiriä omalta osaltani, mutta samalla tiiän, että siihen ei voi luottaa ja että se on ainakin kaksnaamanen, ellei jopa viisnaamanen...

No, asia ei oo niin vakava, kun miltä ehkä kuulostaa, laitoin tähän vaan lyhennetyn version, että jos myöhemmin mainitsen jotain asiaan liittyvää, niin ette oo ihan pihalla.

Nyt mä hörppään teen loppuun ja vaihdan kuteet ja meen pankkiautomaatin kautta viininryyppäj... siis -maistajaistilaisuuteen.

Back in da house!

Jepjep, ei jääny putki päälle edellisen päivityksen jälkeen, niin kun jotkut on epäilleet, vaan poissaolooni on täysin hyväksyttävä syy: elo-, syys- ja lokakuu oli niin kiireistä aikaa töissä, että päivisin vaan juoksin ees taas kun päätön kana, välillä en enää tienny, mitä kieltä puhuin tai ees mitä sanoin... Iltasin ja vapaapäivinä en jaksanu enää muuta kun röhnöttää sohvalla ja kattoo telkkaa ja mennä nukkumaan.

Nyt on sesonki hiljentyny, eli voi taas tehä muutakin kun syödä ja nukkua...

Tänään kävin tunnin lenkillä, kun alko iskee mökkihöperyys viikon sisälläolon jälkeen, koko viime viikon vaan sato kaatamalla, vesipumppu poksahti, kun kaapelit kastu. Kävelin yhteensä 6819 askelta ja otin iki-ihanalla Nokialla kuvia reitin varrelta. Viime viikon oli kylmää ja märkää, mut nyt tuli jopa kuuma, kun arskakin porotti pilvettömältä taivaalta, t-paidassa tarkeni loistavasti.














Siinä teille vähän syksyistä Penedèsiä.

Viininmaistelua

Tässäpä aikani kuluks päätin avata yhen niistä viinipulloista, jotka ostin Ranskasta, kun teki mieli lasillista, enkä viitti avata parempia, kun joutuisin juomaan ne yksin. Tää viini oli halpa (en kylläkään muista hintaa, mutta kaikki, jotka ostin, oli alle 6 euroo Carrefourissa), joten sen voi heittää poiskin, jos en saa parissa päivässä koko pulloo juotua.

Testissä on Gérard Bertrandin Syrah canaille 2006. Toi canaille aiheutti vaikeuksia, kun en tiiä mitä se tarkottaa. Yritin tarkistaa, onks se joku ei-tunnettu rypälelajike, mut kvg tuotti vaan seuraavan käännöksen englantiin: vulgar, coarse; blackguard, roguish.

Eli jos canaille on nimi, niin viini on luultavasti 100% syrahia (pitää ottaa huomioon, että jos siinä vähän jotain muuta, sitä ei välttämättä lue etiketissä).

Silikonikorkki.

Nenään tuntu hailakoita aromeja, muistutti suklaata, kirsikkaa ja toffeeta. Ilmeisesti aika nuori viini (etiketti ei kerro, kauan on tynnyrissä), päätellen reunan väristä, muuten oli aika tumman kirsikanpunanen, ihan nätti väri. Ei juurikaan kyyneleitä, eli ei tosiaan löydy bodya. Tanniinit tuntu suussa, bodya ei juuri nimeksikään, jälkimaku todella lyhyt. Kevyt ja hedelmäinen. Ehkä ihan pieni häivähdys mustapippuria.

Etiketissä suositellaan grillattujen VIANDESien kanssa (joku ranskantaitonen ehkä osaa kertoa, mitä ne on), GIBIERSien kanssa (joku ehkä kertoo senkin), sekä fromages à pâtes persillées (juuston ja persiljalla maustettujen pateiden kanssa, oletan). Ehkä just tosi mietojen juustojen kanssa. Pastan kanssa ok. Saattaisin kokeilla myös uunilohen kanssa, vois sopia, ehkä, mahdollisesti. (Ja joo, punkkua ei yleensä juoda kalan kanssa, mutta "meijän" firmalla on yks merlot, joka sopii aivan loistavasti valkosipulilla maustetun uunilohen kanssa, se on kanssa kevyt ja hedelmäinen, mut enemmän bodya ja tuhdimmat aromit, kun tällä.)

Kaikenkaikkiaan aika mitäänsanomaton viini, kävis just halvahkona pöytäviininä jossain pastaravintolassa.

Juon tän lasillisen loppuun ja katon, mitä kokkailen huomenna, ehkäpä just pastaa, päälle vähän oliiviöljyä ja oreganoa ja basilikaa, noiden kanssa luulis sopivan.

Hengissä ollaan!

Vielä pihisee, en oo joutunu UFOjen abduktoimaks, enkä oo pudonnu kaivoon. On vaan ollu kauheesti kiirettä, sekä töissä, että sosiaalipuolella (mitä? mulla on sittenkin elämä???), en oo ehtiny päivittää.

Tänään töissä oli taas from hell, alotettiin klo 09 eikä kukaan istunu ennen kun pääsi kotiin klo 14.30 (mä ja Mj ja Mc puol tuntia myöhemmin vielä). Senpä takia, kun oon aivan poikki, en paljon päivittele nytkään, vaan yritän tiistaina uudestaan (huomenna mennään Ivàn kaa Barcelonaan leffaan).

Sen verran kommentoin, kun Sari kyseli kamerasta: ei oo vieläkään omaa kameraa, siitä Canon EOS 400D:stä oon haaveillu. Provencen kuvat on otettu iskän kameralla, enkä kyllä yhtään muista, mikä vehje se on. Iskä voi jättää kommentin ja kertoa, kiitos tack!

Nyt meen uittamaan jalkojani kylmässä vedessä, sit vois ajella säärikarvat ja laittaa ehkäpä jopa lakkaa varpaankynsiin, ennen kun lähen huomenna asfalttiviidakkoon.

Tsoromnoo!

Ranska on paska maa

Sieltä ei löydy kenkiä. Ei ainakaan kokoa 35. Prkl.

Pikanen miniloma tuli siis tehtyä, ihan kiva, mutta olisin tarvinnu enemmän päiviä ja enemmän lepoa. Loppujen lopuks ei löytyny mitään shoppailtavaa, paitsi jotain laventelijuttuja ja marseillensaippuaa, joten sinänsä oli pettymys.

Miniloman jälkeen oon jo ehtiny stressaantua viikon töissä, eilen kävin C:n kanssa la Roca Villagessa shoppailemassa. Ostin mustan pitkän takin syyskäyttöön ja kermanvalkosen Jackie Onassis -tyylisen kotelomekon, en tiiä missä sitä sit tulis käytettyy, mutta oli halpa ja nätti, niin otin mukaan. Kenkiä ei löytyny. Ainakaan kokoa 35. Prkl.

Tänään otin arskaa pihalla, kun olin eka shoppaillu Vilassa bikinit, raakasilkkiä ja stay up -sukat. Huomenna töihin, ei vois vähempää kiinnostaa. Tahtoo KUNNON LOMAN!!!

Loppuun muutama kuva Provencesta.

ÄRS ÄRS ÄRS!!!!

Tänään sain melkein itkuhuutoraivarin, teki mieli heittäytyä maahan kirkumaan ja potkimaan ja takomaan nyrkeillä kun paraskin uhmaikänen kersa. Eikä ollu ees työn takia, on vapaapäivä, vaan siks, että MÄ EN IKINÄ SAA KENKIÄ!!!!! Aamulla kävin kaupungilla ja löysin just alkaneesta alesta neljät Camperin ja yhet Clarksin kengät, jotka oli melkein puoleen hintaan, ja oli tosi hyvän näköset. No eipä vaan ollu kolmevitosta. No, vähän harmitti, mutta ostin sit hameen ja puseron (joista kuva myöhemmin, kun porukat ja T ja R palaa Menorcalta, otan kuvat iskän kameralla), niin ei harmittanu enää niin paljon. Eikä ne maksanukaan paljon, yhteensä 35 egee, niitä voi käyttää töissä ja baanalla.

(Tuli kyllä muutenkin shoppailtua, eilen oli St Pere de Molantassa antiikkimarkkinat, ostin sieltä lehdenmuotosen hopearintaneulan, jossa oli markasiitteja ja helmi, 40-luvulta. Mulla on se toinen lehtirintaneula, joka on myös hopeeta ja siinä on markasiitteja, se pitää vaan putsata. Se on 50-luvulta. Taidan alkaa kerätä niitä, jee! Nyt kun sais vaan itelleni jonkun hartiahuivin valmiiks, niin niitä vois alkaa käyttääkin, niitä rintaneuloja. R osti tosi nätit korvikset, hopeeta ja granaatteja, 50-luvulta. Iskä osti äidille, kun mä käskin, kaulakorun, hopeeta ja joku kivi, en muista enää, 40-luvulta. Mutsi ei vaan vielä tiiä, kun se on synttärilahja... Niistäki kuvat myöhemmin.)

No se itkuhuutoraivarin syy löyty nyt iltapäivällä, kun käytiin uudestaan Vilassa, löysin aivan unelmaihanat kengät, sellaset vanhan malliset, kärjestä suljetut, mut muuten avoimet, pilvenharmaat, ei tasaset, vaan just niinkun pilvessä, vähän vaihteli, ei mitenkään liian näkyvästi, just sopiva korko, hintakaan ei ollu ihan kauhee, vaikka aika paljon maksokin (71€), mut oisin ostanu ne, MUTTA!! Ei ollu 35. Oli 36, joka sit kuitenkin sopi oikeeseen jalkaan täydellisesti (joskus riippuu mallista), mut sit kun mulla on vasen jalka sen verran paljon pienempi kun oikee, niin sepä sit ei sopinukaan. Muuten ois voinu ostaakin, mut se remmi, joka meni nilkan takaa, oli ihan liian löysä, eikä sitä voinu säätää, enkä sit viittiny ostaa seittemänkympin kenkiä ja viedä niitä pikasuutariin, että lyhentäis remmiä. Joten KYLLÄ OTTI PÄÄHÄN, PERKELE!!! Ne oli just täydelliset kengät, ne näytti toooosi ihanilta jalassa, tuntu tosi mukavilta, ja sopi tosi hyvin hameen kanssa. PRKL, PRKL, PRKL!!!! PRKL!

No, se siitä, en haluu enää ajatella niitä kenkiä, muuten varmasti alan paiskoa tavaroita seinään. Ne oli TÄYDELLISET!!

Jep. Muutenkin tuli shoppailtua, tilasin yhestä netti-outletista SkunkFunkin hameen (musta, liituraita, töihin) ja topin (turkoosi, halkio takana, biletykseen), yhteensä postikuluineen 40 egee, mikä on loistava hinta, kun yleensä yks hame maksaa n. 60 egee. Alesta ostin kerran yhen 40 egellä. Kyseisistä räteistä kuva, kunhan kamera tulee paikalle, ja jos ne sopii...

Sitten saan pienen loman tänä kesänä: sunnuntaina 13. pv lähetään heti kun pääsen töistä ja saan jotain syötyä autolla kohti Provençea, anoppi M on siellä poikakaverinsa R:n luona kylässä ja ne kutsu meijät seuraks. Tullaan takasin joko tiistai-iltana, tai sit jos armollisesti saan keskiviikon vapaaks, niin ke-iltana. Toivottavasti Marseillessa on kenkiä kokoa 35...

Ja sit vielä työärsytystä: eilen oli ihan perkeleellinen päivä. Porukat, T, R ja anoppi tuli kierrokselle (tää ei kuitenkaan ollu se syy, miks päivä oli perkeleellinen). Olin varannu aikaa sitten, ja vielä torstai-iltapäivänä oli sunnuntai melkein tyhjää täynnä, ja niiden kanssa samaan aikaan ei ollu kun 9 touristia. Perjantai-iltapäivänä koko sunnuntai oli ihan tupaten täynnä, erikoismaisteluineen päivineen. Mä olin aamulla ekana paikalla ja pistin vehkeet päälle, sit menin juna-M:n kanssa avaamaan laitteita muista kellareista, ja kun tultiin takasin vastaanottoon klo 09, oli jo eka venäläisryhmä repimässä ovenripoja puol tuntia liian aikasin. Sen jälkeen en sit istunu koko päivänä, juoksin ympäriinsä ja eestaas. Yhessä vaiheessa mun ois pitäny revetä kolmeen paikkaan yhtaikaa. R:n piti tulla putiikista vastaanottamaan ryhmiä kierroksen jälkeen ja pitää niille viininmaistelu, mikä ei kuulu sen toimenkuvaan ollenkaan, ja samaan aikaan Ll oli putiikissa helisemässä, kun edellinen iso ryhmä oli ostamassa. Mun piti alunperin mennä perheen kanssa kierrokselle mukaan ja nousta puolessa välissä pois junasta ja näyttää vähän sellasia paikkoja, joita tavisvieraat ei nää, mut ei mitään tsäänssiä, kun en voinu poistua rakennuksesta sekunnikskaan. Kaiken kaikkiaan aivan hirvee päivä kaikin mahdollisin tavoin. Onneks pääsin pois puol kolmelta.

Että sellasta tällä kertaa.

Keskiaikamarkkinat ja delta

Porukat kun tuli viikko sitten, niin heti mentiin sunnuntaina Castelletin keskiaikamarkkinoille.






Eilen käytiin delta de l'Ebrella, appiukolla on asunto l'Ampollassa. Käytiin pieni lenkki luonnonpuistossa ja sen jälkeen syötiin lounas puiston ravintolassa. Ostereita, sammakonreisiä ja meripaellaa. Mä söin trooppisen salaatin, josta nypin kaikki ravut ja katkikset pois, sekä suklaajälkkärin.

Feeling hot, hot, hot...

Kuuma. Töitä. Typeriä ihmisiä. Ei muuta. Hauskaa jussia, meillä se on maanantaina.

Lakkoa ja lämpöä ja uusi auto

Joo siis. Lämmintä on. Sairaan kuuma. Auto on sauna. Siksipä on iloni ilmoittaa, että saan uuden auton. Käytetyn sellasen. A ja M osti Kangoon ja myy meille vanhan Seat Cordobansa. Siinä on ilmastointi. Siitä tulee mun auto.

Rekkakuskit ja taksikuskit lakkoilee. Ihmiset hamstraa paniikissa tavaraa kaupoista, niin että kohta alkaa olla hyllyt tyhjinä (Mercadonassa oli kuulemma alkanu loppua jotkut tavarat, työkaverin mukaan, me ei olla käyty, eikä varmaan vielä käydäkään, saas nähdä, onks mitään jäljellä, kun käydään. Äiti ja isi, voi olla, että joudutte metsästämään ja kalastamaan ruokanne, kun tuutte.), ja nimenomaan sen takia, että ihmiset hamstraa paniikissa, jos kaikki ostais normaalisti, niin ei vielä näkyis missään.

Töissä harvinaisen hiljanen päivä, vaikka iltapäivällä tuli kolme bussilastillista venäläisiä. Meni yllättävän nopeesti ja kivuttomasti, ja niiden oppaatkin oli vaihteeks hyvällä tuulella, ei mitään narinoita mistään. Jalkoja vaan särkee, kun en oo istunu koko päivänä muuta kun ruokatunnilla.

Nyt jos ois salmiakkia ja Fazerin sinistä, niin kävisin suihkussa ja menisin sänkyyn lukemaan Stephen Kingiä. Sunnuntaihin asti täytyy tyytyä kirjaan ja suihkuun.

Sommoro!

SATC

Jep jep :)

Ihmisten sietämätön typeryys

Yleensäkään en voi sietää turistibussiryhmiä, mut tänään vielä vähemmän. Yks jenkkieukko tuli kierroksen jälkeen happaman naamansa kanssa ja kysy ylimielisellä äänellä, onko kahvia tarjolla. Sanoin että valitettavasti ei, mutta löytyy vettä ja rypälemehua niille, jotka ei juo alkoholia. Eukko nosti nokkaansa ja kimitti, että juo kyllä viiniä, muttei kello puol yheltätoista aamulla. Mitvit sit tulee viinitilalle kello puol ykstoista aamulla! Tää mikään kahvila oo. Koko helkkarin pointtihan viinitilavierailussa on tutustuminen viininvalmistukseen ja jonkun tuotteen maistaminen. En ymmärrä.

Muutenkin tänään tuntu, että ihmiset oli tavallistakin tyhmempiä, onneks oli lyhyt päivä ja viimenen tunti mulla meni taas erikoismaistelussa, joka oli tosi kiva, ihmiset oli oikeen tyytyväisiä viineihin ja mun katalaaniin ja halus käydä Suomessa vierailulla.

Että semmonen päivä.

Supernatural

Tässä yks syy, miks oon ihan koukussa Supernaturaliin. En taida olla ihan kohdeyleisöä, mutta sarjan huumori iskee täysillä, just parasta puujalkahuumoria.

Katoin ekan kauden kerran läpi, enkä diggaillu niinkään, mut kun katoin sen toisen kerran, niin sarja aukes ihan uudella tavalla, nyt oon täysin koukuttunu :)

Hyötyliikuntaa?

Keksin just ihan uudenlaisen tavan kehittää pömppömahasta six-pack: hommaa keuhkoputkentulehdus ja yski viikon ajan kylkiluunkatkomisvoimalla, niin kyllä kuulkaa alkaa vinot vatsalihakset näkyä kunnolla! En tosin virallisesti tiiä, että onko mitään tulehdusta, lekuri tunnin päästä, mutta eiköhän mikä tahansa yskä, kunhan on tarpeeks hakkaava, tehoa niihin vatsalihaksiin...

Oon kylläkin tosi tyhmä, kun viime viikon olin kuoleman kielissä töissä, kun ei ollu kuumetta, niin menin sit, varsinkin kun tiesin, että perjantaina oli tulossa kaaos, 300 saksalaista yhtaikaa, ja lauantaina menin, vaikka perjantaina olin yöllä ihan ruumis, kun en viittiny lauantaiaamuna soittaa ja sanoo, etten tuu, kun viikonloppusin on vähän henkilökuntaa (ja ne jotka on, on kivempia, kun viikolla), joten lauantain sitten vaan yskin koko päivän, en paljonkaan saanu puhuttua, kun aina iski kauhee yskäkohtaus. No sunnuntaina sit vielä menin, kun ajattelin, et eihän se oo kun neljä tuntia, ja sunnuntailisät palkkaan, ja onneks menin, kun M1 ei sit tullukaan, mikä saatiin tietää vasta sunnuntaiaamuna (oli siis lauantaina ollu töissä, eikä sanonu mitään). No nyt on sit maanantai, ja vaikka vielä yskittää ja on kaikki paikat tukossa, niin verrattuna esim. perjantain oloihin, tai vaikka vielä eiliseen, niin on oikeestaan ihan hyvä olo. Että voihan perse.

No, lekurissa näytän tosi surkeeta naamaa, ja kerron, että olin viikonloppuna kuoleman kielissä töissä, ja että nyt pitäis kyllä saada pari päivää saikkua, kun mun pitää töissä puhua isoille ryhmille, mutta saan aina yskäkohtauksen, kun korotan ääntä (mikä on totta), ja että mä en kuule itteeni enkä muita ihmisiä kunnolla, kun korvat on lukossa (mikä on totta), eikä ihmiset kuule mua, kun en pysty puhumaan kovalla äänellä (mikä on totta), ja että oon joutunu nukkumaan istuallani, kun muuten yskin koko yön (mikä on totta), niin että eiköhän nyt ois hyvä olla kotona pari päivää ja juoda teetä ja nukkua, eikä mennä töihin olemaan hyödytön ja tartuttamaan tauti muihin ihmisiin (paitsi että se on jo kyllä tähän mennessä tarttunu, jos on tarttuakseen)... Ja vielä sekin, että aina kun avaan viinipullon, pitää haistaa korkkia, ettei oo vikaa (oon pari pulloo löytäny, joissa on ollu korkkivika), mutta kun on nenä tukossa, niin en haista mitään, että sekin vielä.

Raportoin kun palaan.

Kalaa lounaaksi

Kun kannoin tän päivän lohilounasta ruokapöytään, niin pönttökisut huusi kun ei ois ikänään ruokaa nähny... Näytti maistuvan.

Kumpi on kumpi?

Mulla on sitten vähän köyhempi lounas, en jaksa kokkailla, eli heitän kai pussillisen ranskalaisia uuniin.

Sopivasti sain jonkun flunssanpoikasenkin, kurkku kipee ja pää täynnä räkää, tekis mieli vaan nukkua, vaan huomenna töihin.

Ja taas sataa

Eikä siinä muuten mitään, kuivuushan täällä vaivaa, mutta kun ne sateet on aina viikonloppuna ja mun vapaapäivinä, eli en saa pestyä kaikkee pyykkiä, kun en voi ripustaa lakanoita ulos kuivumaan. Et vois niikö vaihteeks sataa ke, to, pe ja la, eikä su, ma ja ti. Veden määrällä ei oo väliä, mä tarviin vaan su-ti pelkkää paistetta, että saan ton pyykkivuoren selvitettyä...

Niin ja uutisia työrintamalta: mulle tarjottiin vakkarisopimusta, ja sanoin kyllä. Mulla onkin nyt viimeaikoina ollu paljon ammattivierailuja ja -maisteluita.

Lauantaina J ja J kävi tilalla vierailulla ja sit mentiin Vilaan syömään pizzaa.

Tänään oon käyttäny vapaapäivän lähinnä siivoomiseen, oon kuurannu yläkertaa, eikä loppua näy. Entisen vierashuoneen, nykysen Ivàn toimiston, katto vuotaa taas vähän. Ja sen lisäks meillä on liikaa tavaraa. Me tarvitaan kaks viikkoo lomaa ja auringonpaistetta, että saadaan talo raivattua ja ne helkkarin pyykit pestyä.

Sen lisäks tarvitaan uus sänky ja uudet patjat, sekä joku varastointisysteemi mun langoille, käsitöille ja käsityökirjoille. Eli reissu Ikeaan edessä.

Eilen töiden jälkeen käytiin yhessä kylässä kattomassa uutta urbanisaatiota J:n ja N:n kaa. Siellä on myytävänä taloja ja tontteja, tontit alkaen 37 000 egee ja talot alkaen 180 000 egee. Nyt kun meillä on molemmilla töitä, niin voidaan alkaa tosissaan kattelemaan. Ja ne talot oli ihan kivoja, alue oli tosi kiva, vähän vuoristossa, hiljanen ja rauhallinen, keskellä luontoa. Ainoo vaan, että työmatka pitenis kolminkertaseks ja tie on kauheeta serpentiiniä.

Illalla käytiin sit vielä yhessä pizzeriassa, jossa ei olla ennen käyty, oli tosi hyvä paikka, ja jälkkärilista oli taivaallinen!

Loppuun vielä kuva, jonka otin eilen siellä talonmetsästysreissulla. Lammaspaimen kuljetti laumaa lähiniityllä ja sillä oli kaks gos d'aturaa, eli katalonianpaimenkoiraa, joiden työskentelyä kattelin taas kerran ihastuksesta soikeena. Niistä en vaan saanu kunnon kuvaa, kun ne oli koko ajan liikkeessä.


N:n kanssa päätettiin, että yritetään heti ensitilassa mennä Castellar de N'Hugiin kattomaan paimenkoirakilpailuja (tosi epäselvä video, mutta koira siis paimentaa lauman aitaukseen ja sieltä ulos). Pitänee heti sopimuksen kirjottamisen jälkeen pyytää elokuun vika sunnuntai vapaaiks, kilpailut on sillon.

Kesämopo

Joku viikko sitten oli vanhojen mopojen kokoontumisajot, ja ne tuli käymään viinitilalla, otin muutaman kuvan.

Oli kesä, oli mopo.

Kuvitusta vaihteeksi

En ookaan pitkään aikaan laittanu kuvia, joten nyt niitä tulee... Ensin kuva Barcelonasta, Barri Goticista, kerrostalon sisäpihalla on pari roomalaista pylvästä, käytiin C:n kanssa kattomassa niitä, ja olihan ne hienot, mutta musta oli paljon hienompi ko. talon celobert, keltaset seinät ja sininen taivas, ja parvekkeilla punaset kukat. Valitettavasti kuvan laatu on taas taattua kännykkälaatua, joten värit on haaleet, eikä kukkia juurikaan näy, pahoittelen, tähän on tyytyminen vielä toistaseks.

Sitten niitä luvattuja "muotikuvia", eli SkunkFunk-shoppailut.

Toppi, jossa takana halkio, tokassa kuvassa on jopa värit täsmälleen oikein:

Leninki, haalean turkoosi, kuvissa ei värit sinne päinkään, paitsi ekan kuvan helmassa vähän. Selkä avonainen.

Toinen leninki, oli niin hyvän näkönen päällä, että oli pakko ostaa, tää oli se 80 egen leninki. Värit vaaleemmat kun ekassa kuvassa, mut tummemmat, kun tokassa. Ja kaikkein paras juttu oli, että tää riepu on kokoa S!!! Muut oli M, mutta on vähän väljät, en viittiny silti ees sovittaa S:ää, koska parempi, että on vähän tilaa, ettei ahista. Saahan niitä sit korjailtua, jos tästä vielä laihdun. Kolme kiloa ois hyvä.

Ja nyt meen päivittämään räpellysosastolle.

Joo, tota...

Yllättävää sinänsä, en oo ehtiny päivittää, koska, yllättävää sinänsä, on ollu kiirettä töiden kanssa. Eli sen suhteen ei mitään uutta. Sen sijaan uutta on se, että eilen ja tänään oon tehny jo "vanhaa vierailua", eli menny junakierrokselle ja selostanu koko kierroksen mikrofoniin, noussu junasta ja selostanu viininvalmistusprosessin ja vieny ihmiset viinikellariin ja selostanu siellä. Vähän olin hermona, mutta kun eka ryhmä oli neljä henkee ja toka 2, niin tuli harjoteltua ja sit kun oli 50 hengen ryhmä, niin meni jo melkein rutiinilla. Ja muistin jopa kaikki eri vuosiluvut, litramäärät, tynnyrien lukumäärät, fermentointiajat ja -lämpötilat. Hyvä minä!

Edellämaitun asian takia en oo vapaa-aikana ehtiny viikkoon juuri muuta tehdä kun päntätä opastekstiä, joten ei oo tullu tehtyä mitään. Tiistaina kävin BCNssa C:n kanssa lounaalla ja yritin kolmannen kerran Tascón outlettiin ostamaan kenkiä, ja se oli kiinni, ovella oli lappu, että putiikki suljettu. Alko pikkasen risoa, kun en oo kertaakaan onnistunu pääsemään sinne sisälle, ja nyt se on ilmeisesti lopetettu, ellei ne sit muuta tiloja, mutta lapussa luki vaan suljettu. Että ihan kiva, en taaskaan saanu kenkiä.

Ostettiin tohon pihalle vihree aurinkokatos, se on oikeestaan ihan kiva, vaikka aluks epäilinkin, mutta kivasti suojaa pahimmalta paahteelta, eikä oo läheskään yhtä ruma, kun pelkäsin.

Tilasin Bookdepositorysta kolme kirjaa, raportoin ne tonne räpellysosastoon vapaapäivänä, kunhan ehin. Samaten mun on pakko laittaa kuvat mun hienoista SkunkFunkin vaatteista, muuten ette usko, että ne on hintansa väärtit (yks leninki makso 80 egee, muita en muista...).

Ja sit kunhan saan hääräpellykset alta pois, voin alottaa tekemään jotain ihan itellenikin! Tähän asti kaikki on menny lahjaks tai myyntiin.

Niin että näin meillä, pelkkää työtä vaan koko ajan. Nyt otan vähän sipsejä, suklaata, limua ja karkkia ja meen sänkyyn kattomaan läppärillä Blair Witch Project 2:n, yhen jakson Bonesia ja yhen jakson Desperate Housewivesia. Kolme päivää töitä vielä jäljellä ennen vapaapäivää, mutta olen katsonut ansainneeni pienen mättölöhöilypalkkion, varsinkin kun tänään jouduin keksimään tikusta asiaa 20 minuutin ajan, kun juna oli hävinny, kun tulin amerikkalaisryhmän kanssa viinikellarista. Piti oottaa, että A haki toisen ryhmän ja toi sen kellarille, ennen kun päästiin jatkamaan kierrosta. Ollakseni ihminen, joka a) vihaa small talkia ja b) on huono siinä, selvisin aivan loistavasti, kun juteltiin Ameriikan ihmemaasta, Espanjan kuivuudesta, kulkukoirista ja -kissoista.

Eli tsoromnoo!

Joo, nääs

Oon siis hengissä edelleenkin, on vaan taas ollu niin kiirettä, etten oo ehtiny päivittää.

Tuli shoppailtua vähän lisää, SkunkFunkista toppi ja kaks mekkoa/leninkiä, ja yhestä halpiskaupasta pari t-paitaa. Kenkiäkin ois lähteny mukaan, mutta kun ongelma on pieni koko. Oon pari kertaa käyny pieniin ja isoihin kokoihin erikoistuneissa liikkeissä, mutta niissä aina sanotaan, että ei oo 35, koska sitä kokoa löytyy normaalikaupoista. Normaalikaupoissa taas ei juurikaan oo 35, ehkä pari tosi hirveetä mallia, joita ei kukaan vähänkään jonkinnäköstä tyylitajua omaava ihminen jalkaansa laittais. Eli siis ei kenkiä. Arse.

K-sisko oli J:n kanssa viime viikon täällä, kiivettiin Montserratille ja käytiin Barcelonassa (josta shoppasin toisen SkunkFkunkin mekoista, toinen ja toppi oli Vilasta). Sitten olin taas töissä. Viikonloppuna pidin 9 viinin maistelun tosi VIP-ryhmälle, olin tosi stressissä aluks, mut loppujen lopuks meni kaikki ihan hyvin.

Eilen ja tänään vapaapäivä, pesen pyykkiä ja kudon, sekä lueskelen yhtä vierailuopasta, joka pitäis osata ulkoa huomenna, hihhei. Eli lähdenpä tästä ripustamaan pyykkiä ja opiskelemaan.

Tere.

Tehoshoppaaja

Kävin siis Vilassa ja palasin just äsken. Alle tunnissa shoppasin itelleni:

laukun

kaks puolen litran tee/kahvimukia, samaa settiä meillä oli jo kaks


ja kaks tuoksukynttilää, viinirypäle ja karpalo


Sen lisäks bongasin samalla ruskeet nahkasandaalit, jotka käy farkkujen ja hameiden kanssa, ja kolmet punaset avokärkiset avokkaat, joista pitää valita yks pari laukun kaveriks. Piti kattoa myös joku hame SkunkFunk -kaupasta ja pusero jostain, mutta SkunkFunk -kauppa oli kiinni, enkä sit jaksanu kierrellä enempää.

Punanen laukku sopii hyvin tän paitamekon kanssa, ne on saman väriset, vaikkei kuvista näykään:



Samaten laukku käy tän hameen kanssa:


Ja sit mulla on vielä yks ruskee hame, jonka kanssa se käy myös.

Koko shoppailuun meni 32 euroa, ja kengätkin oli n. 20 egee/pari, eli luultavasti on käytävä hakemassa ne pois ens viikolla.

Organzanauhaa en saanu, koska nappikauppa oli kiinni.

Ai mistä moinen shoppailupiikki? No kun tuli iso palkka, ja tarviin jotain vaatteita, sekä haluun vähän enemmän, niin annoin itelleni luvan tuhlata 300 egee. Eli jäljellä on vielä 268, ei yhtään paha. SkunkFunkin hameet maksaa yleensä 50-60 egee, ja kengät oli siis 20 egee, eli kaks paria 40 egee, eli sit jäis vielä n. 168 egee puseroa/oita varten. Niin, eihän mun tietenkään pidä tuhlata koko budjettia, mutta jos löytyy jotain kivaa, niin ei muuta kun Visa vinkumaan.

Jee, shopaholic!

No, tonni menee meijän säästötilille, lopuilla maksetaan opintolainaa ja kesän lopussa ostan sen Canon EOS 400D:n!

Pitkästä aikaa

Taaskin ollu liian kiire päivittää...

Töissä on ollu vähän ongelmia, mutta ei niistä nyt sen enempiä, kerron lisää, kun tiiän enemmän, nyt ei jaksa kiinnostaa tippaakaan.

Oon just menossa Vilaan ostamaan organzanauhaa ja raakasilkkiä, laitan siitä neuleosastolle juttua, kunhan lisään tähän parit kuvat (varoitus: kuvat sisältävät eläimiä).


Tilasin tän kirjan Amazonista, makso peräti 0,1 puntaa ja postkulut päälle. Ihan ok ohjeita näytti olevan, ehkä tulee jotain sieltä kokkailtuakin.

Tässä pojat piilosilla:
Tää kuva on todisteena Aatun Ihmeellisistä Korvista, jos ne ei oo ristissä, niin toinen on pystyssä, toinen ei:


Tässä pelottava talonvahti Aatu A.K.A. Baskervillen koira ottaa aurinkoa. Toi omituinen möhkäle sen vieressä ei oo kuollut mikään, vaan se on viiniköynnöksen juurakko, jonka Aatu on tapanu useampaan kertaan:

Kah

Kah kummaa, sitä on taas oltu töissä, eikä olla päivitelty yhtikäs mittään. Tahtoo elämän takasin!!!

Tällä kertaa ihminen vääntää esp-ven käännöstä, joka on sinänsä ihan loistava homma, koska enhän puhu espanjaa, ja venäjääkin enää hyvin vähän. Naurattais, jos ei itkettäis. No ei, on se kai oikeesti melkein jotain sinne päin se mun käännös, ja voin puolustautua sillä, että jos lähtöteksti on kääntäjän E-kielellä ja tuloteksti D-kielellä, niin tulos ei voi olla täydellinen.

Enkä mä itseasiassa tiiä, kumpi on mun E- ja kumpi D-kieli, venäjä vai espanja. Suomi on A, enkku on B ja katalaani C. A-B-A sujuu loistavasti, C-A loistavasti, A-C hyvin, C-B loistavasti, B-C hyvin, mutta kun mukaan tulee D ja E, niin mennään sellasiin (vitamiini)kieliyhdistelmiin, että tänään kun J kysy multa jotain, niin eka puhuin sille venäjää, sit ruotsia (joo, älkää kysykö), ja vasta sit katalaania. Hihhih :P

Että eipä mulla sitten muuta tällä kertaa, palataan asiaan, kun itseasiassa teen jotain muuta, kun käyn töissä tai kudon sohvalla.

Terppa!

Viittaan edelliseen postaukseen...

Ihminen on taas ollu töissä...

Tänään oli vähän kaoottista, yhtäkkiä pukkas pihaan neljä bussillista touristeja. No, ei siinä muuten mitään, mutta kun piti tulla kaks kerrallaan ja puolen tunnin välein. Sen lisäks varauksessa luki, että enkuks. No, nehän oli ranskalaisia, joista kukaan, ei edes opas, puhunu enkkua, eikä sanaakaan espanjaa. Onneks on tullu uus opas, joka puhuu ranskaa, mut se ei ollu vielä kertaakaan tehny esittelyä. No siellä sitten minä, RR ja uus opas M juostiin eestaas, huudeltiin "pour ici, s'il-vous-plait" ja "avec moi, s'il-vous-plait". Sitten ne ei mahtunu junaan, eikä kuunnellu ohjeita, ja haahuili väärään paikkaan...

Toinen pieni kaaos oli, kun yhtaikaa kierroksella oli kaks erikoisvierailua ja yks tavistouristiryhmä, jossa oli venäjä, enkku, espanja ja katalaani. RR ja AM (erikoisoppaat erikoisryhmille) selitti omille ryhmilleen, ja mä muille kaikilla muilla kielillä. Sitten piti tulla kaks junaa, mutta tulikin vaan yks, ja erikoisryhmät jää kesken kierrosta pois kyydistä, mutta tavisryhmät ei, ja piti takoa kaikkien päähän, että ei saa nousta kyydistä (uskomatonta, miten nopeesti ihmiset unohtaa kaikki ohjeet, vaikka ois toistettu kolme kertaa, ja viimenen kerta ois ollu viis minuuttia sitten).

No, kaikkein pahin katastrofi oli, että taas jälleen kerran huomasin, että mulla oli HAUSKAA!! Juoksin eestaas, puhuin kielillä (ainakin viittä ja vielä ne neljä ranskankielistä lausetta, jotka osaan, siihen perään... eli siis kaks em. lausetta, sekä "je ne parle pas français" ja "excuse-moi, monsieur, ou-est la gare"...), heitin läppää kun paraskin stand-upkoomikko. Mä siis todellakin työskentelen parhaiten paineen alla, ja tää huomio ottaa pattiin tosi paljon. Mä en HALUA tykätä kaaoksesta ja paineesta ja kiireestä. Mä haluun tykätä rauhallisista ja organisoiduista työpäivistä, kele!

Nyt on mentävä nukkumaan, kun kellokin on kohta tuntia enemmän kun eilen tähän aikaan.

Jepjep

Kas kun ihminen on töissä joka päivä, ihminen ei ehdi päivittää blogia. Tänäänkin meen just kohta hommiin, vaikka yleensä mulla on maanantait vapaana, mutta kun mun sopimus on ke-su plus juhlapyhät, niin eikun sinne vaan. No, ainakin on iso palkka tulossa...

J ja N tulee tänään lounaan jälkeen (pääsen kahelta töistä), käydään kävelyllä ja mennään teelle.

Niin joo, ja pitää kertoa, että mä oon tosi VIP!! MK (opiskelukaveri) kävi perjantaina kylässä, tuli vikalle kierrokselle viinitilalle, maisteltiin eri viinejä, ja sit mentiin kylän parhaimpaan ravintolaan lounaalle. Yks kollega käski sanoa, missä oon töissä, niin ne kohtelee meitä tosi hyvin. No ujutin sen sit sopivaan väliin. Sen jälkeen kävi koko ajan joku kysymässä, että oliko kaikki hyvin, ja oliko ruoka hyvää, ja saatiin talon tarjoomat jälkkärit ja liköörit ja lopuks tuli vielä omistaja pokkaamaan, että toivottavasti kaikki oli hyvin ja tervetuloa uudestaan. Mulla ei meinannu pokka pitää, tunsin itteni ihan Paris Hiltoniks :P

Että semmosta.

Sekopäitä kaikki tyynni

Meillä kävi yliopistolta pari koirankouluttajaa, en tiiä olivatko etologeja vai behavioristeja, mutta ammattilaisia kuitenkin. Kun toi meijän Baskervillen koira on vähän erikoistapaus, special needs dog, niin jotain tarttis tehrä. No, siis ei se oikeesti mikään hirvee sekopää oo, on vaan ollu raukalla kova lapsuus, se pelkää niin kauheesti kaikkia ihmisiä, että pitää yrittää jotenkin saada se rauhallisemmaks, ettei joku kaunis päivä käy huonosti. Samaten sen hihnaongelmat pitää kitkeä.

Kouluttajat tuli tossa iltapäivällä, ja Aatu oli tietty ihan hurjana, kun ei tuntenu niitä, mutta 10 minuutissa se oli jo ihan ok, meni maahan ja istu käskystä (siis niiden käskystä). Nyt pitää ensin tehä target-harjotusta, eli opettaa se koskemaan kuonolla kättä (niin sen voi käskeä tekemään sen samalla, kun otetaan hihnaa pois, niin ei nappaa käteen) naksuttimella. Ne oli tosi tyytyväisiä, että mä oon kouluttanu Aatua naksuttimella, niin ei tarvinnu alottaa nollasta.

Kaiken kaikkiaan tää eka koulutusessio meni tosi hyvin, kaikki oltiin tosi tyytyväisiä, etenkin Aatu, joka ei kyllä tänään enää illallista tarvii, sen verran paljon palkkioita sai...

Emännän sekopäisyydestä voi sitten lukea tuolta Masian neuleista, klikatkaa tuolta oikeesta reunasta, jos kiinnostaa.

Kiirettä pitää

Mä vaan käyn töissä ja kudon, siksipä ei mitään päivitettävää. Palataan asiaan vähän myöhemmin, jos vaikka saisin elämän...

Naminami

Kokkailen tässä just huomista työlounasta, kreikkalaista perunasalaattia Sarah Brownin vegeraamatusta, tosin hispaanoversiosta. Samalla mietin, miten kätevää on, kun sitruunamehua tarvittaessa astun vaan ovesta ulos ja otan lemonin suoraan puusta :)

Tässäpä ohje (salaattikastike on aivan tajuttoman hyvää):

-perunoita
-härkäpapuja (en laita tällä kertaa, ei ollu kaupassa, eikä omat vielä kypsiä)
-mietoa sipulia
-pari keitettyä munaa
-muutama artisokan sydän (keitettynä, jos ei löydy tuoreita, niin sitten purkista)

kastike:
-4 rkl oliiviöljyä
-2 rkl sitruunamehua
-1 valkosipulinkynsi
-1 tl kuivattua meiramia (laitoin tuoretta, kun kasvaa tossa ikkunalla)
-75g maustamatonta jogurttia
-suolaa ja mustapippuria

Jätin salaattiaineksista mitat pois, kun niitä nyt voi sekotella kukin mielensä mukaan. Kastikkeeseen laitoin mitat, mutten mä ainakaan sen kummemmin mittaillu, kunhan heittelin. Potut ja pavut ja munat siis keitetään kaikki erikseen, sipuli, kypsät potut, artisokan sydämet ja munat paloiks/viipaleiks. Sit kaikki sekasin kastikkeen kanssa ja jääkaappiin maustumaan. Tarjoillaan mustien oliivien, tomaattiviipaleiden ja salaatin kera.

Päivän kuva

Tässä siis kukkiva härkäpapu, reilun kuukauden kuluttua pitäis jo voida syödä niitä.

Tänään ollu aika harmaa ja tuulinen päivä, mä oon istunu koko aamupäivän yläkerran sohvalla ja räpeltäny. Vähän sain siivottuaki. Jos jaksaa ja ehtii, niin iltapäivällä kävelylle, sais vähän raitista ilmaa. Niin, ja keskiviikkona pitäis taas alkaa kevätsäät, eli lämmintä tiedossa.

Goooooooood morniiiiiiiiiiiing Viet- eiku Fiiiiiinlaaaandddd (ja missä nyt muualla tätä luettekaan)

Huomenna on jännä päivä, eli vaalipäivä. Tänään on pitkä päivä töissä. Mä tartten lisää aikaa, pitäs kutoo, ja haluun kokeilla sitä saippuan tekoa. Ja nukkuakin pitäis jossain vaiheessa, siis kunnolla.

Poskiontelontulehdus on siis päällä, antibioottia oon vetäny maanantaista asti.

Mitäs muuta? Eipä oikeestaan mitään kummempia, tosiaan työt haittaa pahasti sosiaalista elämää ja harrastustoimintaa... Lotto on vetämässä, katotaan huomenna, ollaanko rikkaita. 15 miljoonaa ois tarjolla.

Oispa mulla salmiakki(suklaat)a!!!

Tylsää

Tylsää. Väsyttää. En jaksa mennä töihin. Yks hyvä puoli tässä mun aikataulussa (ke-su) on: viikko menee tosi nopeesti, kun ajattelee, et kolme päivää ja sit on viikonloppu (vaikkakaan ei vapaita) ja pe ja la miehistö vaihtuu vähän, niin sekin vauhdittaa. Kohta oon ollu töissä neljä viikkoo, ne on menny tosi nopeesti.

Mutta onpas tylsää. Ja voisin nukkua vielä pari tuntia.

Phenomena

Ensimmäinen ilmiö havaittiin aamulla, kun käytiin kirjastossa printtaamassa etikettejä mun räpellyksiin. Alamäkeen suihki rivakasti setä pipo päässä - kävelysauvoilla! Kyseistä ilmiötä piti ihan tuijottaa, en ois näiltä GPS-koordinaateilta uskonu löytäväni.

Toinen ilmiö on säähän liittyvä, ehkä jopa globaalilla tasolla merkittävä sellainen: Igualadassa sataa hirveesti lunta, Barcelonassa satelee vähän ja tuulee ihan kauheesti, täällä Penedèsissä tuulee niin, että tukka lähtee päästä, koillisesta vyöryy musta pilvirintama ja aurinko paistaa.

Oon menossa Núrian kanssa BCNaan lankaostoksille, saas nähdä, pelittääkö junat ja pääsenkö sinne asti, saati sitten takasin...

Muita pieniä ilmiöitä on meijän "puutarhassa" (siis se 1m2 pläntti tossa talon edessä...) krookukset on jo kukkinu, tulppaaneiden lehdet on noussu, narsissit kukkii ja viinimarjapensas lehtii. Härkäpavut on kasvanu loistavasti, ja niissä onkin aika nätit kukat, en ois arvannu. Jasmiinipensasta pitäis vähän leikellä ja kitkee rikkaruohot, niin eiköhän taas selvitä vähän aikaa.

Nyt ei muuta kun ovi auki ja nykäsasennossa tuulta päin.

Edit 5 min myöhemmin: hih, huvittaa itteenikin, kun oon lyhyen ajan sisällä kommentoinu politiikkaa ja puhunu globaalisti merkittävistä ilmiöistä. Tässähän tuntee ittensä melkein älyköksi... Älkää pelätkö, tätä ei tuu tapahtumaan kovin usein.

Voi pientä

Flunssa vaivaa, puolet porukasta vaan niistää ja yskii, ja tietty mäkin sitten tässä mietin, että onko poskiontelontulehdus vaiko eikö. Päähän ainaki sattuu ihan kiitettävästi.

Sen lisäks oon taas ihan unideprivaatiossa. Eikä mulla oo aikaa tehä mitään töiden jälkeen. Onneks Ivà on vielä saikulla, se kokkaa mulle, mut sit kun se menee takas töihin, en kyl tiiä miten ja millon syödään...

Jep, nyt painun yläkertaan vaakatasoon telkkarin ääreen, yhdessä kera nenäliinapaketin ja teemukin.

No niin

Eilisen kaaoksen jälkeen tänään suju tosi hyvin. Eilen oltiin liian vähällä miehityksellä, tänään saatiin pari käsiparia lisää. Muutenkin eilen oli kauhee ressi päällä, kun vierailun yks osio toimii, ei toimii, toimii, ei toimi, toimii mutta ei kunnolla... Ja ikinä en tienny mitä pitää tehä ja toimiiko vaiko eikö. Tänään kaikki toimi ihan kunnolla ja meni tosi sujuvasti. Parasta tossa paikassa on työsuhde-edut: tänään tulin kotiin oliivipurkin ja viinipullon kanssa.

Lähdenpä tästä ryyppäämään!

ZZZZzzzzz

Oon aivan täysin kuollu, siis tosiaan poikki. Tänään oli avoimet ovet työntekijöiden perheille ja kavereille, ja oli kauhee kaaos. Huomenna sama juttu.

Oon vähän hämilläni, kun yks kollega, jota aluks luulin inhottavaks nartuks, onkin osottautunu kivaks, ja yks toinen, jota kuvittelin kivaks, onkin osottautunu inhottavaks nartuks. Parhaiten tuun toimeen yhen pojan kanssa, joka diggaa Hanoi Rocksia :) Muut on vähän hajuttomia ja mauttomia. No, katotaan miten alkaa sujua, ja jos tuntuu siltä, ettei suju, niin otan loparit, kun kuitenkin pitäis olla paikka valmiina löytöeläinkodissa. En mä nyt vielä oo luovuttamassa, mä vaan pohdiskelen eri vaihtoehtoja, kun kerran eräässä kauheessa työpaikassa päätin, että en enää ikinä tee töitä paikassa, jossa on kauhee olla. Työssä sinänsä ei oo mitään vikaa, tänään jo hoitelin sadan ihmisen ryhmiä ihan sujuvasti. Mutta sanotaan vaikka niin, että ehkä mä vaan en ymmärrä latinotyötapaa, ja tietyn pisteen jälkeen en kyllä jaksa enää yrittääkään. No, katellaan millaset tunnelmat on huomenna.

Hyvää yötä!

Politiikkaa

Sitä vaan tähän ekaks lähin sanomaan, että jos ei muuta hyötyä viinitilalla työskentelemisestä oo, niin ainakin ruokatunnilla saa lounaan kanssa ilmasta viiniä :)

Ja sitten siihen politiikkaan, mikä onkin harvinainen aihe tässä blogissa, kun mua kiinnostaa niiiiiin paljon, paitsi että nyt kiinnostaa, ja siks pitää kommentoida asiantuntevasti. Eli siis: tulossa on vaalit (älkää kysykö minä päivänä, en mä voi sellasia muistaa, en mä saa ees äänestää).

Jos Zapatero pysyy pressana, niin kaikki kai jatkuu entisellään, mutta jos Rajoysta (kavereiden kesken Ship Ahoy) tulee pressa (no tai siis oikeesti kai se suomennetaan pääministeri, täällä se on presidente del gobierno), niin homojen avioliitto-oikeus perutaan (suhteen voi kyllä sitten rekisteröidä, niin kun Suomessa, mutta nyt on avioliitto-oikeus) ja residenttien (c'est moi) pitää allekirjottaa paperi, jossa ne lupaa kunnioittaa espanjalaista kulttuuria -> kärjistetyn yksinkertaistetusti: kunnioitan härkätaisteluita. No siis en tasan kunnioita. Vaalituloksesta riippuu, saanko asua täällä edelleen, vai en, koska oletan, että Ship Ahoy karkottaa mut maasta, jos en allekirjota ;)

Että semmosta, Katalonian poliittinen kirjeenvaihtajanne päättää raporttinsa tänään tähän ja menee katsomaan 4400-sarjaa kudin kädessää ja avoin salmiakkipussi vierellään. Hyvää illanjatkoa.

Sateinen tiistai

Edelleen sataa. Käytiin optikolla tilaamassa Ivàlle uudet rillit, kun se ei löytäny vanhoja. Sillä on siis yhet, mut Espanjassa pitää lain mukaan olla vararillit autossa. Kohta meen lounaalle D:n kanssa Sant Jordi/ca la Katyyn. Sit kattelen loppupäivä sarjaa 4400 ja kudon samalla, jos sais jotain valmiikskin.

Pili pili pom.

Sateinen maanantai

Ajateltiin mennä kävelylle, mutta alkokin sataa, tylsää.

Lainasin viikko sitten kirjastosta leipäkirjan, joka vaikuttaa tosi hyvältä, pitää tutustua siihen tarkemmin ja kirjotella reseptejä ylös, että voi sit kokeilla.

Nami, nami:
Japanilainen vihreä tee -leipä (ei siis vihreä teeleipä :P):
Kuvat taas laatua voipärkkeleenpärkkele. Täten tein juhlallisen päätöksen, että elo- tai syyskuussa ostan Canon EOS 400D:n vaikka henki menis.