Wow! Avustin tänään narttukoiran sterilointileikkauksessa. Eikä tehny yhtään pahaa! Oli tosi mielenkiintosta. Enkä oo aikasemmin tullu ees ajatelleeks, miten rankkaa työtä se on fyysisesti. Mulla väsy olkapäät ja olkavarret koko ajan, kun joutu kiskomaan millon mitäkin pihtiä tai munanjohdinta ja puristamaan verisuonta. A sano, että ihan kun oisin tehny hommaa useemminkin. Tietty siihen suomalaiseen tapaan vähättelin, että älänyviitti, mut se sano, et moni ell-opiskelija, joka on ollu harjottelussa siellä on joko pyörtyny tai voinu huonosti.
Toisaalta, jos vuosi sitten ois joku kysyny, että tekeekö pahaa tollanen, niin oisin varmaan oksentanu pelkästä ajatuksesta. Ja sitten taas toisaalta, jos joku ois pari vuotta sitten kysyny, että haluutko lapioida paskaa, niin oisin nauranu vaan. Vanhaa sananlaskua mukaillen: Katalonia opettaa.
Kun miettii, miten kauheita tapauksia välillä on tullu löytöeläinkeskukseen, niin ennen en ois pystyny ees kuvia kattomaan, nyt ei haittaa paljon mikään paljon yhtään. Enkä osaa pelätä koiria, vaikka tulin purruks ja siellä on ollu välillä aika pahojaki tapauksia, silti ainoostaan yhteen häkkiin en menny, kun siellä oli tosi aggressiivinen uros, mutta muihin kyllä. En tietty jokaista pittbullia mee suoraan silittelemään, vaan katon eka, miten se reagoi. Ja yks kilteimmistä koirista, mitä tuolla keskuksessa on ollu, oli just pittbull ;)
Tietty, jos veri, joka vuotaa, tai sisälmykset, jotka on pihalla, on mun omia, niin sit jo kyllä tekee pahaa ja aika paljonkin ;) Mitä tästä voimme päätellä? Kohta meissä kaikissa asuu pieni sadisti?
Postauksen eläinteemaan sopivasti kuva Aatusta, kun se oli vielä pieni ja sievä ja jokseenkin kiltti:
Aatu Pusulanpoika Paatunen.
Toisaalta, jos vuosi sitten ois joku kysyny, että tekeekö pahaa tollanen, niin oisin varmaan oksentanu pelkästä ajatuksesta. Ja sitten taas toisaalta, jos joku ois pari vuotta sitten kysyny, että haluutko lapioida paskaa, niin oisin nauranu vaan. Vanhaa sananlaskua mukaillen: Katalonia opettaa.
Kun miettii, miten kauheita tapauksia välillä on tullu löytöeläinkeskukseen, niin ennen en ois pystyny ees kuvia kattomaan, nyt ei haittaa paljon mikään paljon yhtään. Enkä osaa pelätä koiria, vaikka tulin purruks ja siellä on ollu välillä aika pahojaki tapauksia, silti ainoostaan yhteen häkkiin en menny, kun siellä oli tosi aggressiivinen uros, mutta muihin kyllä. En tietty jokaista pittbullia mee suoraan silittelemään, vaan katon eka, miten se reagoi. Ja yks kilteimmistä koirista, mitä tuolla keskuksessa on ollu, oli just pittbull ;)
Tietty, jos veri, joka vuotaa, tai sisälmykset, jotka on pihalla, on mun omia, niin sit jo kyllä tekee pahaa ja aika paljonkin ;) Mitä tästä voimme päätellä? Kohta meissä kaikissa asuu pieni sadisti?
Postauksen eläinteemaan sopivasti kuva Aatusta, kun se oli vielä pieni ja sievä ja jokseenkin kiltti:
Aatu Pusulanpoika Paatunen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti